Nico oli perjantaina yökylässä, ihan ensimmäistä kertaa täällä Meksikossa. Kutsu tuli niin yllättäen, ettemme ehtineet laatia vapaailtaa varten minkäänlaista toimintasuunnitelmaa. Ulos emme viitsineet lähteä syömään, sillä olimme edellisenä iltana viettäneet ravintolaillan erään suomalaistutun kanssa. Mitäpä keski-ikäistyvä aviopari siis muutakaan keksii, kuin viettää rauhallisen koti-illan viinipullon ja elokuvien parissa, todella omaperäistä!

Tällä kertaa haimme pari elokuvaa Blockbustersista, emme piraattitorilta. Valitsimme yhden argentiinalaisen (Ricardo Darin, para variar...) ja toisen uruguaylaisen (Kaurismäen sielunveli, hoh hoh). Iltapalaksi haimme argentiinalaiseksi mainostettua pizzaa ja empanadoja. Olimme liikkeellä mopolla, joten tietenkin paluumatkalla iski tähän vuodenaikaan niin tyypillinen rankkasade. Sapuskat säilyivät kuivina, mutta itse kastuimme oikein kunnolla. Kaiken lisäksi murkinat oli ihan surkeita ja jäivät meiltä syömättä, päätyivät lahjoituksena yötalkkarillemme. Viini oli onneksi juotavaa.

Ensi viikolla onkin tiedossa läksiäisiä, synttäreitä, appiukko ja sitä ennen vielä balettia. Niistä lisää myöhemmin.