Voisi luulla, että kun perjantai 13. päivä alkaa ihan kunnon maanjäristyksellä, on siinä riittävästi huonoa onnea yhdelle päivälle. Mitä vielä, meikäläisten perjantai jatkui vatsataudissa. Tuskin vatsavaivat maanjäristyksen aiheuttamasta kämpän keinahtelusta johtuivat, tiedä sitten mistä. Gustavo pääsi aika vähällä, mutta Nicon kanssa heitimme laattaa oikein kunnolla. Nicolla vaivat alkoivat heti aamulla ja lähes koko päivän hän viettikin vaakasuorassa asennossa. Minä olin ihan kunnossa siihen asti, kun eksyimme alkuillasta argentiinalaiseen seisovaan pöytään Siga la vaca. Ruokailun jälkeen alkoi vatsa vaivata, mutta luulin sen johtuvan ylensyönnistä, mitä on seisovan pöydän tarjoilujen äärellä vaikea välttää. Ensi hätään turvauduin pieneen digestiiviin, mutta ennen pitkää oli käytävä lepäämään ja puolen yön jälkeen alkoi vessan ja sängyn välille muodostua polku jatkuvasta ravaamisesta. Olin jo illalla varannut koko sängyn omaan käyttööni, eipä sen puoleen vapaaehtoisia petikavereita siinä vaiheessa näkynyt lähimaillakaan.

Aamulla olo oli kuin olisi jyrän alle jäänyt, joten pojat hoitivat ruokaostokset ja tarjoilivat lounaan sänkyyn :-) Sairastaminen ei tunnu kovin pahalta silloin, kun joku pitää huolta ja hoivaa. Olivat kauppareissulla ostaneet myös liput sunnuntain jalkapallo-otteluun America-Tecos Azteca-stadionille. Sunnuntaina olinkin jo ihan kunnossa, olinhan saanut hyvää hoitoa ja runsaasti lepoa. Kylläpä oli mukava  puuhastella taas normaalien kotitöiden parissa ja juoda aamulla mukillinen oikeaa maitokahvia!

Olen käynyt kerran aikaisemmin jalkapallo-ottelussa täällä Meksikossa. Pitäisi varmaankin käydä useammin, pelejä on tarjolla runsaasti, liput edullisia ja tunnelma niissä lähes poikkeuksetta oikein mukava. Päivän peli ei vetänyt yleisöä mitenkään runsaasti, tosin kun stadionille mahtuu yli 100000 katsojaa, näyttää se helposti puolityhjältä. Veikkausliigan peleissä katsojaennätys lienee jotain 10000 luokkaa, joten ihan eri sarjassa täällä painitaan. Saimme valita paikatkin ihan vapaasti ylemmältä halpojen lippujen osastolta, sillä tilaa oli runsaasti. Joukkueilla ei oikeastaan ole niin väliä, kun meillä ei ole omaa suosikkia. Tämän pelin kotijoukkue America voitostaan huolimatta saanut sympatioitamme, sillä en yksinkertaisesti osaa kannattaa joukkuetta, jonka peliasu on sini-keltainen. Täysin mahdoton ajatus, tästä syystä myös Boca Junios on jäänyt aina ilman kannatustani. Peliä seuratessa aika kuluu yllätttävän nopeasti. Saimme nähdä kolme maalia, pari keltaista ja yhden punaisen kortin. Kaupan päälliseksi saimme kunnon annoksen aurinkoa ja palasimme kotiin hyvillä mielin.

521273.jpg
embedLink.gif
(Linkin takaa löytyy aiheeseen sopiva Andrés Calamaron biisi Estadio Azteca)

Koulun pääsiäisloma onkin nyt ohi ja huomenna alkaa minullakin joka-aamuinen autoilu. Kummasti siihenkin olen jo tottunut, vaikeampaa on Nicolla joka ei vielä kuuden kouluvuoden jälkeenkään ole oppinut tekemään läksyjä!