Nyt on pitänyt kiirettä, joten olen kiertänyt tietokoneet kaukaa. Pikaisesti vilkaisin eilen vaalituloksia, lähinnä oman ehdokkaan menestyksen, loput selviää aikanaan. Tänään on muuten meillä pyhäpäivä, Benito Juárezin syntymäpäivä, ja tämä ylimääräinen vapaa tulikin tarpeeseen vauhdikkaasta viikonlopusta toipumiseksi.

Perjantaina kävimme espanjalaisen La quinta estación -bändin konsertissa. Kyseessä oli sekä meille että bändille ensimmäinen kerta Auditorio Nacionalissa. Auditoriossahan on vähän väliä jotain megaluokan tapahtumaa, mutta emme vaan ole tähän mennessä paikalle suoriutuneet, joten olikin jo korkea aika paikata tuo sivistyksen aukko. Kannatti käydä, tapahtuman hinta-laatu -suhde oli ihan huippuluokkaa. Auditorio on ihan pikkuisen Helsingin kulttuuritaloa suurempi, tilaa on 10000 hengelle. Ei siis mikään ihme, että bändin laulaja jaksoi moneen kertaan mainita, kuinka upea kokemus ensiesiintyminen täpötäydessä Auditoriossa heille on. Meillä oli 100 peson paikat parvella, josta esiintyjät ja lava näkyivät ihan pikkuriikkisinä, mutta kuitenkin ihan hyvin. Naislaulajan upea ääni kuulosti livenä tietenkin tuhannesti hienomalta kuin levyllä ja uskottavuuskin parani huomattavasti kun hän vaihtoi alun prinsessahepeneet asiallisempiin vaatteisiin. Ihan huippuhyvä keikka, jonka lopuksi bändi vielä toi lavalle parikymmentä Mariachia säestämään soitollaan.

Lauantaina kävimme Sepon kanssa San Angelin markkinoilla. Päivä oli lämmin ja kaunis, joten mukava siellä oli kierrellä. Taas kerran ostimme yhtä sun toista pientä kivaa, jota saa parilla rahalla. Lopussa piti jo vähän hillitä ostohaluja, kun kukkaron pohja alkoi näkyä. Koska olimme kaupungin eteläosassa, jatkoimme vielä matkaa Xochimilcon kasvitarhoille. Sepolla oli mielessä parvekkeelleen sopiva viherkasvi, jonka etsinnän lomassa nautimme parit kylmät micheladat. Kotiin päästyämme kävimme vielä läheisessä pikkuisessa pastaravintolassa aterialla, jonka jälkeen siirryimme kotiin seuraamaan formuloita. Päivän ohjelma, ulkoilma ja aurinko painoivat niin, etten pysynyt hereillä edes toiseen varikkopysähdykseen asti.

Kulttuuripitoista ohjelmaa riitti vielä eilisellekin. Parhaillaan on käynnissä Festival de Centro Histórico, jonka ohjelmisto on laajaa ja korkeatasoista. Olimme työporukan kanssa ostaneet liput Tero Saarisen tanssiesitykseen. Itse en aluksi ollut lainkaan lähdössä mukaan, sillä en ole modernin tanssin ystävä. Sunnuntaiesitykseen lippuja myytiin kaksi yhden hinnalla, mikä sai minut muuttamaan mieleni. Gustavo pyristeli vastaan ihan lähtöhetkeen asti, mutta suostui sittenkin mukaan. Teatro de la Ciudad (kaupunginteatteri) oli täynnä yleisöä ja paikkana todella hieno, mutta tanssit meni meiltä suoraan sanoen yli hilseen. Gustavo veti esityksen aikana pienet siestat, mutta onneksi suurin osa yleisöstä tutui olleen innoissaan ainakin aplodeista päätellen. Meistä ei ole korkeakulttuurin kuluttajiksi, tulipa se taas todettua.