Olin koko viikon veto poissa. Suurin osa vähästä energiasta meni asuntoasian selvittelyyn. Laitoin lopulta ilmoituksen kaupunkikirppari-sivuille ja sain useammankin kyselyn. Eipä kovinkaan moni tunnu olevan tositarkoituksella liikkeellä, vaikka väänsin vastauksia oikein urakalla. Työpaikan intranetin kautta löytyi yksi kiinnostunut ja mahdollisesti toinen tuolta kirpparisivulta, tässä vaiheessa tärkeintä olisi saada asunto vuokralle heti helmikuun alusta ja siihen tavoitteeseen uskon meidän pääsevän, siskon kallisarvoisen avun turvin.

Tarkoituksemme oli viikolla käydä COPA:n toimistolla ostamassa lennot pääsiäislomalle, mutta se reissu jäi tekemättä, kun loppuviikosta iski flunssa. Jouduin perjantaina luovuttamaan kesken työpäivän ja vielä koko lauantain vietin sängyn pohjalla, johan alkoi olla paikat puuduksissa. Ja vaikka telkkarissa on lähemmäs sata kanavaa, ei sieltä tietenkään tule mitään katsottavaa. Eri maiden uutisia lähettävän kanavan tilalle on joululomamme aikana tullut vauvakanava! Törkeää, vauvat eivät tarvitse televisiota lainkaan, kun taas minä tykkään katsoa uutisia.

Kävimme viikolla elokuvissa katsomassa leffan Night at the Museum, joka olikin aivan hullun hauska pätkä. Nauroimme välillä ihan kippurassa koko porukka, en muista koska olisimme viimeksi niin hauskan leffan nähneet. Edellisviikollakin kävimme elokuvissa, Nico kävi katsomassa Charlotte's Web:in, samaisen kirjan hän oli lukenut kauan sitten Roomassa, taisipa olla ensimmäinen englanniksi lukemansa kirja. Me Gustavon kanssa katsoimme meksikolaisen romanttisen komedian Cansada de Besar Sapos, joka sekin oli ihan mukava. Suomalais-ruotsalainen Äideistä parhain on taas tullut ohjelmistoon, sitähän näytettiin muutaman kerran syksylläkin, jolloin sen näimme. Sellaista leffarintamalla, toivottavasti jaksamme pitää leffa per viikko -tahtia yllä. Sen lisäksi lähes viikottain käymme ostamassa DVD-kopioita, nytkin on useita katsomatta.

Meksikoa viime viikot puhuttaneeseen maissitortillan hinnannousuun on lopulta löytynyt ratkaisu, kun itse presidentti puuttui peliin. Maissitortilla lienee tämän maan tärkein elintarvike, jota nautitaan lähes joka aterialla. Erityisesti köyhemmän kansan ruokavalio perustuu lähes kokonaan tähän maissijauhosta leivottuun läpyskään. Ei siis ihme, että hinnan tuplaantuminen sai kansan liikkeelle ja protestoimaan siinä määrin, että ongelman ratkaisijaksi ei kelvannut kukaan muu presidentti. Taisi olla hänelle itselleenkin tärkeä tilaisuus näyttää kykynsä ja kalastaa kansan suosiota. Nyt näyttäisi siltä että hinnasta on päästy sopuun eri osapuolien kesken. Meidän ruokapöytään tortilloja ei ole toistaiseksi eksynyt, eikä ole erityistä kiinnostustakaan tehdä lähempää tuttavuutta. Paikallisista herkuista vain avokado on meillä säännöllisessä  käytössä, olemme todenneet sen eriomaiseksi saalatin lisukkeeksi.

Tänään olen ollut jo paremmassa kunnossa, kenties tauti tuli jo selätettyä. Kävin jopa vaatekaupan alennusmyynnissä ja mukaan tarttui muutama t-paita. Enpä ole täältä vaatteita montaakaan kappaletta ostanut, sen verran rumia ovat. Nico on edelleen käydyt ahkerasti skeittaamassa, tänään jopa kolme tuntia. Onneksi päivät ovat olleet aurinkoisia ja lämpimiä. Päivän yllätyksen järjesti Sisu, joka oli jostain onnistunut pyydystämään linnun! Lintu-parka oli jo henki pois siinä vaiheessa, kun sen havaitsimme, mutta ainakaan Sisu ei sitä ennättänyt poskeensä pistelemään. Varsinainen susi lampaan asussa!

Kevään ohjelma alkaa olla selvä ja kesälomaliputkin on jo varauksessa: rakas anoppi, tulossa ollaan! Helmikuussa olisi tarkoitus pyörähtää Acapulcossa, maaliskuussa käväisen Playa del Carmenilla töiden merkeissä, pääsiäisenä suuntana on näillä näkymin Costa Rica, kesäkuussa kyläilyä Caracasissa ja sen jälkeen pyörähtävät kesälomat käyntiin. Veikkaisin, että kevät kuluu vauhdilla.