Joulu lähestyy täälläkin ja kaupankäynti on vilkasta. Joulumyyntiä yritetään pönkittää korottomalla maksuajalla: esim. mehunpuristimeen saa maksuaikaa 18 kk. Siinä ehtii tulla jo seuraavakin joulu, ja laitteesta on vielä 1/3 maksamatta! Erilaiset joulukoristeet tulivat myyntiin jo kauan sitten ja suurimmaksi osaksi ne ovat aivan hirvittävää rihkamaa. Joulutähtiä on ollut tarjolla jo pitkään, ja ne ovat todella upeita. Viime aikoina on katukuvassa näkynyt myös joulukuusia, ihan siis aitoja havupuita, ja niitä näkee myös autojen katolla päivittäin. Meille ei osteta kuusta, ei joulutähtiä, mutta jonkinlaiseen jouluhumuun mekin ollemme sortuneet ja pistäneet veronpalautukset sileäksi.

Gustavo taipui yllättävän helpolla Nicon narinaan ja vaihtoi Play Stationin pienellä välirahalla X-Boxiin. Kun vauhtiin olimme päässeet, pisitmme samalla kaikkein surkeimman telkkarimme eläkkeelle ja ostimme tilalle plasmatelkkarin. Siinä vasta onkin kapistus! Vieläkin ohi kulkiessa melkeinpä pelästyy, mutta kaipa siihen ajan kanssa tottuu. Telkkarin katselu ei ole koskaan ollut meillä kovinkaan aktiivista, joten saapa nähdä miten siitä täyden hyödyn irti otamme.

293600.jpg

Kylmä rintama on taas riesanamme. Lehtitietojen mukaan kyseessä on tämän talven 20. kylmä rintama, omien laskujeni mukaan vasta toinen. En tiedä miten noita rintamia lasketaan, tälle talvelle niitä on ennustettu yhteensä 50. Olimme juuri aikaisemman kylmän rintaman (sen mielestäni tämän talven ensimmäisen) jälkeen vaihtaneet untuvapeitot tavallisiin. Untuvat saavat toistaiseksi pysyä kaapissa, asuntomme on onneksi mukavan lämmin ympäri vuoden.

Viikolla on tietenkin juhlittu itsenäisyyspäivää. Heräsin keskiviikkoaamuna kurkku kipeänä ja nenä tuhisten. Gustavo lähti keskustaan käymään, mutta itse suunnistin Polancon Liverpool-tavarataloon käsilaukkua illan juhlia varten ostamaan. Flunssaisesta olosta huolimatta kävelin perille asti ja löysin laukun ensimmäisestä alennuslaatikosta. Puolikountoisena kävelin vielä takaisin kotiin nauttien aurinkoisesta ja lämpimästä päivästä. Illan juhlat suurlähettilään virka-asunnolla olivat oikein onnistuneet. Vieraita oli talo täynnä ja tunnelma katossa. Ikä kuitenkin painaa jo sen verran, että seuraavana aamuna oli lieviä vaikeuksia päästä ajoissa liikkeelle. Ensi viikolla on tiedossa lisää juhlia: kollegani Tellervon läksiäiset.